Finnish tango

Tango on vahva osa suomalaista kulttuuria ja identiteettiä. Suomalaisilla on suorastaan intohimo tangoon. Suuri osa suomalaisista tuntee tangon maailman ja musiikin. Tangoja laulavat tanssi- ja iskelmämusiikin esittäjät tanssilavoilla ja konserteissa, tavalliset suomalaiset karaokessa. Tangoja kuunnellaan ja niistä ovat kiinnostuneet niin vanhat kuin nuoretkin. On monenlaisia tangolaulukilpailuja, tangosävellyskilpailuja ja tangotapahtumia, jotka keräävät runsain joukoin tangomusiikin ystäviä yhteen. Tangoperinnettä ylläpitävät tänä päivänä myös tanssilavat, jotka houkuttelevat naisia ja miehiä tanssimaan. Suomalaisena ilmiönä paritanssi/lavatanssi saa voimaansa osaltaan tangosta ja sen tunnetuilta esiintyjiltä ja edustajilta. Suomalaisen tangon perinnettä ylläpitävät tuhannet suomalaiset, jotka karaoke-illoissa laulavat tangoja ja kokevat yhteisöllisyyttä. Perinnettä harjoittavat ja siirtävät monet tahot. Seinäjoen Tangomarkkinat Oy on järjestänyt vuodesta 1985 lähtien Seinäjoen Tangomarkkinat -festivaalin, johon vuosittain osallistuu noin 100 000 kävijää. Tangomarkkinoiden ohjelmaan sisältyy tangokonsertteja ja -kilpailuja. Suomalaisen tangon Satumaa ry (jäljempänä Satumaa) on toiminut vuodesta 2001 lähtien ja järjestänyt vuodesta 2007 lähtien lasten ja nuorten tangolaulukilpailuja sekä vuodesta 2010 lähtien tangoseniori-laulukilpailun. Lisäksi Satumaa on järjestänyt nuorten tango-runokilpailuja sekä tangon sävellys- ja sanoituskilpailuja, joilla on haettu lapsille ja nuorille sopivia tangoja. Satumaa järjestää myös erilaisia tango-tapahtumia ja -konsertteja. Monet yhdistykset kuten Maailmantango ry, Unto Mononen yhdistys ry, Oulunsalon Nuorisoseura ry/OulunsaloTango ja TangoSawo ry ja Kansainvälinen Lavatanssi Yhdistys - Finnish Tango & Dance International Association järjestävät erilaisia tangotapahtumia, -kursseja ja -kilpailuja toimialueellaan. Suomen Lavatanssi Yhdistys on lavatansseja järjestävien yhdistysten ja seurojen yhteistyöelin. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää lava- ja paritanssikulttuuria, jolle tango antaa merkittävän leimansa. Tango on suosittu tanssimuoto lukuisilla tanssilavoilla ja tanssipaikoissa eri puolilla Suomea. Lisäksi tanssikoulut järjestävät tangokursseja ympäri maan. Katupojat ry järjestää vuosittain Tango-hölkän ja Satumaa-kävelyn, jonka yhteydessä on tangoaiheisia kysymyksiä. Voittaja saa vuosittain tango-tietäjä tittelin. Useissa suomalaisissa vanhoissa elokuvissa ja erityisesti Aki Kaurismäen nykytuotannossa on tangolla usein tärkeä osa. Myös teattereiden ohjelmistossa on usein tangoaiheisia näytelmiä ja musikaaleja. Perinnettä harjoittavat yksityiset kansalaiset, jotka laulavat tangoa kotona tai karaokepaikoissa tai tanssivat tangoa erilaisissa tanssipaikoissa ja -tapahtumissa. Tango siirtyy sukupolvelta toiselle myös kodin perintönä. Suomessa tangosta syntyi omanlaisensa musiikin muoto. Tangomusiikki kuulostaa erilaiselta Pariisissa, Etelä-Amerikassa ja Suomessa. Suomalainen mielenlaatu ja kulttuurihistoria näkyvät suomalaisessa tangossa. Suomalainen tango on unenomaista satua. Se on toisaalta kaukokaipuuta tähtien taa tai aavan meren tuolle puolen, toisaalta sen voi löytäää jokainen omasta sydämestään. Suomalainen tango on sovitettu tasarytmiseksi populaarimusiikiksi, tavallisen suomalaisen tanssittavaksi. Sekin kuvaa suomalaista mielenlaatua. Esimerkiksi Toivo Kärjen tangot perustuvat osaksi slaavilaisen mustalaisromanssin sävelkulkuihin, suomalaisen kansanlaulun ikävään, latinaisamerikkalaiseen sensualismiin ja rytmiikaltaan keskieurooppalaisiin tangoihin. Suomalainen tango kulkee mollissa ilmaisten mielenmaisemaamme. Suomalaista tangoa on myös luonnehdittu rytmiikaltaan marssitangoksi, Toivo Kärjen mukaan "marscheeramiseksi". Tango kuuluu tanssi- ja iskelmämusiikin laulajien ohjelmistoon tärkeänä osana. Tangoja lauletaan tanssilavoilla ja konserteissa. Suosittujen tangolaulajien ketju Olavi Virrasta Henry Theeliin ja Eino Grönistä Reijo Taipaleeseen ja tämän hetk